PÄKÄN JA PULMUN JUHLAT
Osaatko näyttää, mikä aika kirkkovuodessa on nyt meneillään?
Päkä ja Pulmu juhlivat mielellään. Heillä on melkein aina jokin juhla-aika meneillään, sillä kirkossa valmistaudutaan aina juhlaan tai juhlitaan. Kirkossa on juhlia, joita kaikki viettävät yhtä aikaa, niinkuin joulu ja pääsiäinen. Niitä kutsutaan kirkkovuoden juhliksi. Sitten on juhlia, joihin osallistuu perhe ja ystävät niinkuin ristiäiset, häät ja hautajaiset. Niiden ajankohdat perheet päättävät itse
Kirkkovuodella tarkoitetaan sitä, että kirkossa joka viikolla on oma aiheensa. Esimerkiksi joulu. pääsiäinen ja helluntai ovat kirkkovuoden juhlapäiviä.
Kirkkovuodessa joka päivällä on oma väri.
Ensimmäisen adventin väri on valkoinen, muuten adventin väri on violetti tai sininen.
Suuret juhlat ovat puhtaan ilon värisiä – siis valkoisia.
Punainen on erityinen rakkauden väri. Sillä merkitään erityisesti kirkon syntymäpäivä helluntai.
Suurten juhlapäivien välissä on vihreä kasvun aika.
Vain yksi päivä vuodessa on musta. Se on pitkäperjantai, jolloin muistetaan Jeesuksen kuolemaa.
Lastenkirkon pajatehtävä
Adventti on jouluun valmistautumisen aikaa.
Adventti on kirkon uusivuosi eli siitä alkaa uusi kirkkovuosi. Jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää.
Ennen joulua on neljä adventtisunnuntaita. 1.adventtisunnuntai voi olla marraskuun lopussa tai joulukuun alussa.
Adventtikalenterissa on luukut ensimmäisestä 1. adventista joulupäivään 25.12. asti.
Joulun 2025 ohjelmat ja tehtävät löytyvät Lastenkirkon etusivulta!
Joulua juhlitaan monta päivää.
Suomessa jouluaatto on lasten lempipäivä. Silloin on tapana antaa lahjoja. Lahjoilla välitetäään hyvää mieltä. Lahjat muistuttavat, että Jeesus on Jumalan suuri lahja koko maailmalle. Jouluun kuuluvat myös joulupäivä ja tapaninpäivä ja siitä eteenpäin kaikki päivä loppiaiseen saakka. Tai oikeastaan jouluaika jatkuu kynttilänpäivään asti.
Jouluaiheisia videoita YouTubessa
Joululaulukaraoke
Lastenkirkon joulutarinat
Joulupuuhaa
Jouluisia värityskuvia
Tulosta ja väritä kuvia. Saat PDF-tiedostot auki klikkaamalla kuvia.
Molemmissa tiedostoissa on 10 sivua värityskuvia.
KASTE JA KASTEEN SUNNUNTAI
Kasteessa ihmisestä tulee seurakunnan jäsen. Kristityt kastavat jo ihan pieniä vauvoja, koska kaikki saavat kuulua ihan koko elämänsä Jumalan perheeseen. Kaste on Jumalan rakkaudentunnustus jokaiselle henkilökohtaisesti. Siksi kastettavan nimen mainitseminen on juhlassa tärkeää. Joskus on niin, että ihmisen nimi mainitaan ihan ensimmäisen kerran julkisesti kastejuhlassa. Siksi kaste on myös nimenantojuhla. Tarinassa Päkä ja Pulmu selvittävät, mitä kasteeseen tarvitaan.
Väritä Toivon pikkusiskon kastejuhlakuva verkossa tästä
Alla olevaa kuvaa klikkaamalla saat kuvasta paperille tulostettavan version.
KYNTTILÄNPÄIVÄ
Kynttilänpäivänä muistetaan Jeesus-vauvan ensimmäistä käyntiä temppelissä ja sitä, kuinka vanha Simeon ilahtui vauvan nähdessään. Hän kutsui Jeesus-vauvaa valoksi. Vanhastaan kynttilänpäivänä on siunattu kaikki kynttilät, joita vuoden aikana kirkossa käytetään.
YSTÄVÄNPÄIVÄ
Ystävänpäivällä on juuret jo antiikin Rooman Lupercalia juhlassa, jota viettiin 13.-15. helmikuuta. Juhlaan kuului, että nuoret naiset ja miehet muodostivat pareja arvalla.
Kristillinen ystävänpäivä on pyhän Valentinuksen muistopäivä.
Valentinus oli lääkäri, mutta salaisesti myös kristitty pappi. Hänen kerrotaan vihkineen salaa rakastavaisia. Keisari ei ei nimittäin antanut sotilailleen lupaa avioliittoon, koska naimattomien ajateltiin olevan parempia sotilaita.
Valentinuksen kerrotaan myös auttaneen maksutta sairaita. Heistä muistetaan erityisesti vanginvartian sokeaa tytär, jolle isä toi Valentinuksen tervehdyksenä vankilasta krookuksen kukan. Tuohon aikaan Rooman valtakunnassa vainottiin kristittyjä ja niin Valentinuskin joutui vankilaan. Hän lähetti sieltä kirjeitä ja allekirjoitti ne ”Sinun Valentine”, siihen asti kunnes koki marttyyrikuoleman 14. helmikuuta vuonna 269.
Suomessa Valentinuksenpäivää vietetään enemmän ystävyyden kuin romanttisen rakkauden kunniaksi. On hienoa, että meillä on päivä, jolloin voimme erityisesti miettiä ystävyyden tärkeyttä.
Ystävänpäivä myös rohkaisee lapsia kysymään: Leikitkö mun kanssa? Se on yksi tärkeimpiä kysymyksiä.
Voit tulostaa ystävänpäiväkortin tästä.
Katso myös Maren vinkki suloisesta ystävänpäivälahjasta. Idea tupsupörröolioon syntyi Lastenkirkon lasten pajassa. Pajaan voi tutustua täällä. Pajassa voi löytää ystäviä!
PÄÄSIÄISAIKA
Pääsiäisaika on suuri ilon juhla, johon valmistaudutaan laskiaisena alkavana paaston aikana. Paasto auttaa vastaanottamaan pääsiäisen ihmeen.
Paastonajan viimeinen viikko alkaa palmusunnuntaista. Silloin muistellaan sitä, kuinka Jeesus saapui Jerusalemiin viettämään pääsiäisjuhlaa. Ihmiset olivat innoissaan kaikesta hyvästä, mitä Jeesus oli tehnyt. He ottivat hänet vastaan palmun oksia heiluttaen ja vaatteita maahan heittäen. Se oli kuninkaallinen vastaanotto.
Suurin asia kirkossa on usko siihen, että Jeesus kuoli, mutta nousi kuolleista. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus tapahtui juutalaisen pääsiäisjuhlan aikaan. Silloin pääsiäistä vietettiin siksi, että Jumala vapautti kansan Egyptin orjuudesta. Pääsiäisessä on siis kyse hyvän voitosta. Jumalan rakkauden viesti meille on, että lopulta kaikki on hyvin.
Pääsiäinen on niin iso juhla, että sille on ihan oma Lastenkirkon pääsiäissivu
HELATORSTAI JA HELLUNTAI
Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Helatorstaita on kutsuttu myös Kristuksen taivaaseen astumisen päiväksi.
Silloin Jeesuksen oppilaat kokivat muutoksen siinä, miten Jeesus oli heidän kanssaan. Ensin kuolleista ylösnoussut Jeesus oli ollut aika samanlainen kuin ennenkin. Häneen saattoi koskea, hänet voi nähdä ja hän söi heidän kanssaan. Jeesus opetti heille, miten heidän olisi hyvä elää ja uskoa Jumalaan. Jeesus valmisti heitä siihen, että hän tulisi pian olemaan heidän kanssaan uudella tavalla. Hän kertoi heille Pyhästä Hengestä, joka tulisi ja antaisi heille voimaa.
Jeesus siunasi heidät ja seuraavaksi heistä näytti siltä että Jeesus nousee ylös taivaaseen pilven päällä. Ainakaan hän ei ollut enää käsin kosketeltavissa. Kuitenkin oppilaat tiesivät, että kaikki on hyvin. Jeesus on läsnä elämässä niin kuin Jumala on kanssamme aina. He ymmärsivät paremmin, mitä Jeesus tarkoitti sillä, että hän on läsnä ehtoollisen leipä on hänen ruumiinsa ja viini hänen verensä.
Helluntai on kirkon syntymäpäivä. Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen, siis joskus toukokuussa tai kesäkuussa. Jeesuksen oppilaat olivat tottuneet viettämään helluntaita siksi, että Jumala oli antanut kansalleen 10 käskyä elämän ohjeeksi. Viettäessään tätä juhlaa Jerusalemissa Jeesuksen oppilaat saivat Jeesuksen lupaaman Pyhän Hengen. He saivat rohkeutta ja viisautta kertoa kaikille Jeesuksesta. Se oli niin valtava voima, että se tuntui kuin tulelta. Se oli suurta rakkautta. Siitä voimasta syntyi kristillinen kirkko, jonka tehtävä on yhdistää ihmiset Jumalaan, toinen toisiinsa, luontoon ja omaan itseensä niin että taivas on mukana maailmassa.
Playlist
5:49
0:16
0:16
JUHANNUS
Keskikesän juhla juhannus on saanut nimensä Johannes Kastajalta, joka saattoi olla Jeesuksen vähän niinkuin serkku. Johannes oli Jeesusta hieman vanhempi ja hän oli rehellisyytensä vuoksi sekä pidetty että inhottu opettaja. Häntä ihmosivat erityisesti vallanpitäjät, joiden elämäntapaa Johannes arvosteli. Siksi juhannus on myös surullinen päivä. Silloin muistetaan, että Johannes kuoli epäoikeudenmukaisen tuomion vuoksi. Eläessään Johannes kuitenkin ehti tehdä paljon hyvää. Hän kastoi ihmisiä, jotka halusivat voimaa elää paremmin. Hän kastoi myös Jeesuksen ja ymmärsi, että Jeesus oli erilainen – hän oli Jumalan Poika, jolla oli aivan erityinen tehtävä maailmassa.
Juhannus voisikin siis olla juhla, jolloin iloitsemme Jumalan läsnäolosta elämässämme ja huomaamme toistemme hyvät puolet.
MIKKELINPÄIVÄ
Mikkelinpäivä on saanut nimensä arkkienkeli Mikaelilta. Syys-lokakuun vaihteeseen sijoittuvaa pyhäpäivää kutsutaan myös lasten ja enkeleiden päiväksi. Silloin vietetään usein perhemessua. Päivän evankeliumissa Jeesus muistuttaa lasten erityisestä asemasta Jumalan valtakunnassa. Lasten suojelusenkelit saavat katsoa Jumalaa suoraan kasvoihin.
Mikkelipäivää edeltää iltarukousviikko. Siksi iltarukouksesta puhutaan usein mikkelinpäivän aikaan.
Mikkelinpäivä
1:48
3:22
1:26
PYHÄINPÄIVÄ
Pyhäinpäivää vietetään lokakuun lopussa tai marraskuun alussa lauantaina. Silloin on tapana viedä haudoille kynttilöitä ja muistella kuolleita. Pyhäinpäivään kuuluu myös sen muistaminen, että kuoleman jälkeen meillä on uusi elämä Jumalan taivaassa. Jos kaipaat tukea siihen, kuinka keskustella lapsen kanssa surusta ja kuolemasta, tutustu tähän esitteeseen.
Pyhäinpäivä
1:46
5:03
