PÄKÄN JA PULMUN JUHLAT
Osaatko näyttää, mikä aika kirkkovuodessa on nyt meneillään?
Päkä ja Pulmu juhlivat mielellään. Heillä on melkein aina jokin juhla-aika meneillään, sillä kirkossa valmistaudutaan aina juhlaan tai juhlitaan. Kirkossa on juhlia, joita kaikki viettävät yhtä aikaa, niinkuin joulu ja pääsiäinen. Niitä kutsutaan kirkkovuoden juhliksi. Sitten on juhlia, joihin osallistuu perhe ja ystävät niinkuin ristiäiset, häät ja hautajaiset. Niiden ajankohdat perheet päättävät itse
Kirkkovuodella tarkoitetaan sitä, että kirkossa joka viikolla on oma aiheensa. Esimerkiksi joulu. pääsiäinen ja helluntai ovat kirkkovuoden juhlapäiviä.
Kirkkovuodessa joka päivällä on oma väri.
Ensimmäisen adventin väri on valkoinen, muuten adventin väri on violetti tai sininen.
Suuret juhlat ovat puhtaan ilon värisiä – siis valkoisia.
Punainen on erityinen rakkauden väri. Sillä merkitään erityisesti kirkon syntymäpäivä helluntai.
Suurten juhlapäivien välissä on vihreä kasvun aika.
Vain yksi päivä vuodessa on musta. Se on pitkäperjantai, jolloin muistetaan Jeesuksen kuolemaa.
ADVENTTI JA JOULU
Adventti on jouluun valmistautumisen aikaa.
Adventti on kirkon uusivuosi eli siitä alkaa uusi kirkkovuosi. Jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää.
Ennen joulua on neljä adventtisunnuntaita. 1.adventtisunnuntai voi olla marraskuun lopussa tai joulukuun alussa.
Adventtikalenterissa on luukut ensimmäisestä 1. adventista joulupäivään 25.12. asti.
Lastenkirkon tarrajoulukalenteri on tulostettavissa tästä:
Suomenkielinen joulukalenteri.
Joulukalenteri_väritettävät numerot
Joulua juhlitaan monta päivää.
Suomessa jouluaatto on lasten lempipäivä. Silloin on tapana antaa lahjoja. Lahjoilla välitetäään hyvää mieltä. Lahjat muistuttavat, että Jeesus on Jumalan suuri lahja koko maailmalle. Jouluun kuuluvat myös joulupäivä ja tapaninpäivä ja siitä eteenpäin kaikki päivä loppiaiseen saakka. Tai oikeastaan jouluaika jatkuu kynttilänpäivään asti.
Jouluaiheisia videoita YouTubessa
Joululaulukaraoke
Lastenkirkon joulutarinat
Joulupuuhaa
Jouluisia värityskuvia
Tulosta ja väritä kuvia. Saat PDF-tiedostot auki klikkaamalla kuvia.
Molemmissa tiedostoissa on 10 sivua värityskuvia.
KASTE JA KASTEEN SUNNUNTAI
Väritä Toivon pikkusiskon kastejuhlakuva verkossa tästä
Alla olevaa kuvaa klikkaamalla saat kuvasta paperille tulostettavan version.
KYNTTILÄNPÄIVÄ
Kynttilänpäivänä muistetaan Jeesus-vauvan ensimmäistä käyntiä temppelissä ja sitä, kuinka vanha Simeon ilahtui vauvan nähdessään. Hän kutsui Jeesus-vauvaa valoksi. Vanhastaan kynttilänpäivänä on siunattu kaikki kynttilät, joita vuoden aikana kirkossa käytetään.
YSTÄVÄNPÄIVÄ
Ystävänpäivällä on juuret jo antiikin Rooman Lupercalia juhlassa, jota viettiin 13.-15. helmikuuta. Juhlaan kuului, että nuoret naiset ja miehet muodostivat pareja arvalla.
Kristillinen ystävänpäivä on pyhän Valentinuksen muistopäivä.
Valentinus oli lääkäri, mutta salaisesti myös kristitty pappi. Hänen kerrotaan vihkineen salaa rakastavaisia. Keisari ei ei nimittäin antanut sotilailleen lupaa avioliittoon, koska naimattomien ajateltiin olevan parempia sotilaita.
Valentinuksen kerrotaan myös auttaneen maksutta sairaita. Heistä muistetaan erityisesti vanginvartian sokeaa tytär, jolle isä toi Valentinuksen tervehdyksenä vankilasta krookuksen kukan. Tuohon aikaan Rooman valtakunnassa vainottiin kristittyjä ja niin Valentinuskin joutui vankilaan. Hän lähetti sieltä kirjeitä ja allekirjoitti ne “Sinun Valentine”, siihen asti kunnes koki marttyyrikuoleman 14. helmikuuta vuonna 269.
Suomessa Valentinuksenpäivää vietetään enemmän ystävyyden kuin romanttisen rakkauden kunniaksi. On hienoa, että meillä on päivä, jolloin voimme erityisesti miettiä ystävyyden tärkeyttä.
Ystävänpäivä myös rohkaisee lapsia kysymään: Leikitkö mun kanssa? Se on yksi tärkeimpiä kysymyksiä.
Voit tulostaa ystävänpäiväkortin tästä.
Katso myös Maren vinkki suloisesta ystävänpäivälahjasta. Idea tupsupörröolioon syntyi Lastenkirkon lasten pajassa. Pajaan voi tutustua täällä. Pajassa voi löytää ystäviä!
LASKIAINEN JA PAASTONAIKA
Laskiainen
Laskiaisesta alkaa kuusi ja puoli viikkoa kestävä paaston aika, joka auttaa vastaanottamaan pääsiäisen ihmeen.
Laskiaisen ja paastonajan videoita
PAASTO
Paastokalenterin seuraaminen voi helpottaa valmistautumisessa. Lastenkirkolla on nyt kaksi paastokalenteria, joista toinen on päivittäiseen ja toinen viikottaiseen käyttöön. Kuka voisi se kaveri, jonka kanssa värittäisitte tai ruksaisitte aina kalenterista, kun tehtävä on hoidettu ja pyhäpäivät eletty?
Lataa päivittäin väritettävä lasten Hyvän jäljillä paastokalenteri PDF
Mitä paastoaminen oikein on?
Kirkossa paasto tarkoittaa valmistautumista suureen juhlaan. Paaston tarkoituksena on hiljentää tahtia ja keskittyä siihen, mikä todella on tärkeää? Miten voin olla entistäkin paremmin yhtdeydessä Jumalaan, toisiin ihmisiin, luontoon ja omaan itseenikin. Jotkut paastoavat ruuasta ja jättävät herkut pois: Ruuan lisäksi on muitakin asioita, joiden vähentäminen voi auttaa huomaamaan, mikä on hyvää ja tärkeää. Alla olevalla videolla pohditaan, miten lapsetkin voivat paastota.
Virpoin varpoin
Monessa perheessä mietitään palmusunnuntain lähestyessä, mihin lapset voisivat mennä virpomaan. Lastenkirkko haastaa järjestämään seurakunnissa mahdollisuuden virpoa ja tulla virvotuksi.
Aikuisilla on virpomisperinteestä mukavia muistoja, mutta ajatus siitä, että lapset menisivät soittamaan vieraiden ovikelloja, ei tunnu mukavalta. Virpomiseen kuuluu kuitenkin myös pieni jännitys vieraiden ihmisten kohtaamisesta.
Virpoti varpoti videolta voitte lasten kanssa katsoa, mitä kaikkea virpomiseen kuuluu.
Virpomisloruja
Virpoja kysyy saako virpoa, myöntävän vastauksen saatuaan virpoja heiluttaa rauhallisesti virpomisvitsaa ja silmiin katsoen lausuu virpomislorun:
Se tutuin lienee
Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle!
Ortodoksessa kirkossa virpomaloruja on paljon erilaisia esimerkiksi
Virvon varvon vihtasella, tällä pajun varpusella
Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi.
Laula Virpomisloru
Kirjailija Anna-Mari Kaskinen on kirjoittanut Tuiki tuiki tähtönen -laulun melodiaan neljä uutta virpomislorua. Löydät ne tästä alta virposmislorukorteista.
PÄÄSIÄINEN
PÄÄSIÄINEN ON KIRKON VUODEN SUURIN JUHLA
Suurin asia kirkossa on usko siihen, että Jeesus kuoli, mutta nousi kuolleista. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus tapahtui juutalaisen pääsiäisjuhlan aikaan. Silloin pääsiäistä vietettiin siksi, että Jumala vapautti kansan Egyptin orjuudesta. Pääsiäisessä on siis kyse hyvän voitosta. Jumalan rakkauden viesti meille on, että lopulta kaikki on hyvin.
Pääsiäisvideoita
Katso pääsiäisteemaisia videoita Lastenkirkon YouTube-kanavalta.
Klikkaamalla kuvaa siirryt YouTube -soittolistaan.
Päkän ja Pulmun pääsiäisseikkailu
Värityskuvia
Tulosta värityskuvia ja pääsiäispuuhia. Saat PDF-tiedostot auki klikkaamalla kuvia.
HELLUNTAI
MIKKELINPÄIVÄ
Mikkelinpäivä on saanut nimensä arkkienkeli Mikaelilta. Syys-lokakuun vaihteeseen sijoittuvaa pyhäpäivää kutsutaan myös lasten ja enkeleiden päiväksi. Silloin vietetään usein perhemessua. Päivän evankeliumissa Jeesus muistuttaa lasten erityisestä asemasta Jumalan valtakunnassa. Lasten suojelusenkelit saavat katsoa Jumalaa suoraan kasvoihin.
Mikkelipäivää edeltää iltarukousviikko. Siksi iltarukouksesta puhutaan usein mikkelinpäivän aikaan.
PYHÄINPÄIVÄ
Pyhäinpäivää vietetään lokakuun lopussa tai marraskuun alussa lauantaina. Silloin on tapana viedä haudoille kynttilöitä ja muistella kuolleita. Pyhäinpäivään kuuluu myös sen muistaminen, että kuoleman jälkeen meillä on uusi elämä Jumalan taivaassa. Jos kaipaat tukea siihen, kuinka keskustella lapsen kanssa surusta ja kuolemasta, tutustu tähän esitteeseen.
